Toivo

Maasta ilmaan kohoan,

kurkistan pilvien takaa alas maailmaan.

Kauniit on maisemat maailman.

Kukkulat, vuoret, joet, meret nää,

kaikki nämä nähdä saan.

Taakseni kotimaa jäädä saa.

Luonto kaunis raikas,

mistä sellaisen nähdä saisin.

Toivo ei meitä koskaan jätä

eikä ne haaveet, joita ajattelemme.

Toivo on sitä ja haaveet niitä joita ajatella saa.

Toivo ei koskaan meitä jätä.

Toivo, se on se, jota me tarvitsemme.

Toivo, se on osa meitä.

Kirjoitettu 16.7. 1995

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *