YHTEYS

Mä sut ensi kerran tapasin käytävässä.

Katseeni nauliintui sinuun. Sä mua katselit.

Näin sinusta mitä ajattelit.

Näin miten elit elämässä.

Se kaikki kulki mun edessä kuin filmikuvina.

Kaikki maisemat ja talot, rakennukset.

Näin kaikki ne hetket, joissa kävit ennen kuin minut tapasit.

Kysyit mitä katson. Havahduin, mutta katsoin hallitsematonta

kuvanauhaa yhä. Kun tulit minua lähemmäksi, se selkeni.

Katsoin sinuun, sinä minuun. En tajunnut, että olit jo siinä.

Edessäni seisoit.Tajuamatta mitä katsoin. En katsonut enää sinua.

Tulkitsin kuvanauhaa.” Sanoit, tahdon vain rauhaa. En pelännyt.

Mutta en saanut sanaakaan suusta. Selitin aivan muuta.

Muuta kuin olisi pitänyt. Jos olisin rehellisesti kertonut,

hullulta olisin kuulostanut. Mutta tajusin, että sitten en tietäisi,

näitkö sinäkin minusta jotain kuitenkin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *