YHÄ TURVASSA

En pääse enää takaisin kasariin,

ryömin yksin makkariin. Kädessäni

Mustanaamiolehti yksin minut sinne vie.

Palaankin Gotham Cityyn. Pääsen mukaan

mittelöön. Olen pahainen pilvi, pimeä uhka,

Lucky Luke ajaa minua takaa. Varjoaankin

nopeampi, olen häntä viekkaampi.

Sarjakuvamaailmassa muutun pölyksi,

mustaksi mönjäksi, muutun kryptoniitiksi.

Teräsmiehen viholliseksi.He-Man ei tule ja pelasta,

ei ihmemieskään leffasta, edes lepakkomies ei nosta

nosta suosta. Hämähäkkimies minut harteilleen nostaa,

mustan mönjän minusta poistaa, kryptonin minusta pois

syö, minut suustaan sylkee, olen limassa Alienissa,

avaruussukkulassa, joka minut Tex Willerin maailmaan vie,

tuonne pahan sorrolle, jossa ei ole tilaa Zorrolle. Halinalleille,

pienille poneille, ei Maija Mehiläiselle, karu maailma, vain

Daltonin veljekset voivat minut löytää. He kaappaavat minut

säkkiin, vain Lucky Luke tulee ja pelastaa. Luullen minua

kultalastiksi. Palaudun pieneksi mönkijäksi. Koppakuoriaiseksi.

Vipellän piippuun. Hän minut pois puhaltaa. Tupsahdan jälleen

toiseen maailmaan. Matkaan pitkän matkan maan uumeniin,

kunnes joku minut poimii pois kasvin mukana. Olen kutistunut.

Pienenpieneksi ihmiseksi omalla kotinurmikollani. En pääse kotiini,

huudan ikkunasta, kulta, minut on kutistettu! Pääsen sisään kuitenkin.

Vaarallisen matkan juoksen matollani. Minua ammutaan. Pääsen pystyyn.

Olenkin suuri taas. Palaan omaan maailmaan sarjakuvien taa.

olet vaihdettavissa

Vaihda aivoni ja kehoni

Vaihda minussa kaikki mikä minussa on vialla

Vaihda elämäni, vaihda sydämeni,

Vaihda kaupunki, jossa elän

Vaihda ihmiset, vaihda kulkuneuvot,

vaihda linnut ja taivas,

Vaihda metsä

Vaihda elämäni vilkkaampaan,

vaihda tämä maa.

Vaihda oravanpyöräni uudempaan.

Vaihda minut nelivetoon, vaihda uusi rengas.

Vaihda sytytin, vaihda kaasupoljin,

polkaise minut käyntiin!

Sytytä palamaan.

Tahdon linnaan.

Käännä taakse päin



Aikaa

Sitä on liikaa

Sitä on aivan liikaa

Sitä on ikuisen kellon

kääntämättömiin hetkiin saakka.

Sitä on yhdessä pinossa

Kaapin takana

Kiiluvin silmin pisteliäin

Utuisen hahmon muodossa

Kallo kellossa

Kiiltelee timanteissa onnellisuuden hymy

Virnistäen lituskaisena

Luodon reunalla

Karvaiset jalat

Kohti merta pälyillen

Aika pysähtyi

Sen loputon spiraali

Katkesi valuten



Väärällä tasolla

Kurkistan johonkin

Kurkotan veroihin

Kurkotan maksuihin

Kurkotan ajan mittaamattomiin laskuihin

Kurkotan menneeseen

Kurkotan tulevaan

Kurkotan ajan tulvaan

Kurkotan kauemmaksi

Käyn köyhemmäksi

Röyhkeäksi

Käytän säästöjä

Mittaamattomia päästöjä

Mittaamattomia korkoja

Mittaamattomia puita jotka pelastavat

maapallon,

Mittaamattomia pakolaisia

Pyrkimässä Suomeen turvaan

Istutetaan yhdessä puu

Pidetään luontopäivä

Tapaamme karhuemon

Isäkarhun

Pikkukarhun

Selvän pyyn

Hukka peri

SYÖVEREISSÄ

Kun astun huumaan

Se on menoa

Kadun kulmaan

Näen kävyn

Suuren näyn

Tulevasta

Kävelet sinne

Viikate olallasi

Sanot

Tämä on omasi

Annat paukun

Puhutat syvimpiä aatteitani

pudistelet vaatteitani

Nuhjuisia vaatteitani

Suoristat rypyt

Annat viekkaat hymyt

Sanot

Otetaan yksi vielä

Olen vihreässä saluunassa

Piilossa isossa kanuunassa

Ryömit seuraani

Näyt kahtena

Olemme molemmat eetterissä

Maailman pyörteissä

Näen sinut kahtena

Kätesi päälläni luet kirjaa

Viskipullo vieressäsi

Nautit proosaa

Olet veljeni

Olet setäni

Olet tätini

Olet ystäväni

Olen sekaisin

Olemme me kaksi

Meno menee paremmaksi

Kun sanot

otetaan yksi vielä

Olemme maailman syövereissä

sisällä spiraalissa

Kuka vetää minut ylös

Kuka vetää sinut ylös?

Olet sammunut

Olen sammunut

En ryömi ylös

Olemme jumissa

Emme poistu koskaan spiraalista.

REPPUREISSAAJA

Minne meet, mistä tuut

Etelän tuulet puhaltaa

Vie sinut matkaan

Minne meet, mistä tuut

Reppu selässä

Juttu ois mahtava

jos hetkeks pysähdyt

Tahdon kuunnella sinua

päivästä iltaan.

Kestää hetki kauan

meren laineet myrskyää

Kertovat viestiä minulle

mistä tuut, minne meet

Silti aurinkoinen

Vie minut matkaan

Reppu selässä

Tien päälle

Lähden matkaasi seikkailuun.

Sinne mistä tuut, minne meet

Soitan mielilauluasi

Päivä painuu iltaan,

Sinuun käperryn

sinua kuuntelen.

Matkamme jatkuu taas.

STARDUST

Stardust, I wanna be a stardust.

Flying away from here.

Never gonna be back there.

I wanna be a stardust. Cosmic dust.

Playing with milkyway.

Shining flying there like a starlight.

Watching you from everywhere.

This is my way to be the one.

Cosmic dust

Just shining til I’m fading away.

Be the one with everyone.

Guiding light just for you

Fly here

Follow there if you like

let’s shine together!

Ennen Aamun sarastusta

Kun sadepisarat tippuvat silmillesi,

näkyykö silmissäsi ikävä,

suru, vai ilmeetön katse, jota tulkita ei voi?

Painuuko päiväsi koskaan iltaan?

Näetkö koskaan seuraavan aamun sarastuksen?

Lennätkö vapaana ilmaan kuin lintu?

Vapaudutko koskaan tuskastasi?

Antaako elämä sinulle koskaan vastauksen?

Tunnetko koskaan kuten minä?

Tunnetko koskaan rakkauden itseäsi kohtaan?

Sallitko itsellesi tuntea sen?

Tuletko koskaan vastaan?

Tuletko koskaan minulle?

Tuletko koskaan ymmärtämään?

Elämä on liian kaunis,

Se kiitää ohitsesi kun lasket pennejäsi.

Et nauti koskaan siitä mitä sinulla jo on.

Et nauti siitä jonka olet jo kohdannut.

Et ymmärrä sitä, joka sinut kohdannut jo on.

Saatko siitä koskaan kiinni?

Vapaudutko koskaan tuskastasi jonka turrutat?

Hukutatko murheesi ennen aamun sarastusta?

Mietitkö koskaan mitä teet ennen aamun sarastusta?

Mietitkö kuinka kaikki on jälkeen aamun sarastuksen?

Jospa annat sen sarastaa ja katsot kuinka aurinko paistaa?

Jospa antaisit sen paistaa sydämeesi,

jospa antaisit itsesi haistaa vehreyden,

jospa antaisit sen itsesi täyttää.

Jospa katsoisit miltä se kaikki näyttää.

Jospa antaisit itsesi uskaltaa.  🙂

 

ME

Kun kuulen oven kolahtavan

Tiedän, se on aikaani

Aikaani, jonka omaksi otan

Lähdet pois ovi kolahtaen,

En katso taakseni,

otan sen mikä on minun,

Sinä olet minun,

mutta kun olen täällä

hetki on minun.

Olen poissa hetken,

Olet poissa hetken

kaikki unohtuu,

Tulen takaisin

Tulet takaisin

olemme taas toisemme.

Jaamme saman tilan,

jaamme saman ilman,

Jaamme riidat,

Jaamme hetken hymyt,

Hiljaa emme olla osaa.

Hetkeäkään.

Sen kaiken jaamme,

Jaamme ilot, surut,

Ei soi kohtalon urut.

Tulemme vain,

jälleen kohtaamme

keittiössä,

hiljaiset katseet jaamme.

Avaamme tunteemme.

Kaiken sanomme.

Pyyhit mielestäni kaiken.

Kaikki katoaa.

Hetkeksi. Kunnes ilta saapuu.

En kerro kenen kanssa uneni jaan.

En kerro kenestä unta nään.

Se ei ole sinä.

LIFE

Kun kaikki käy

Tuulen henkäys

Kesän tunne

lämmin puhallus läpi sieluni.

Kuulen linnut, näen vehreyden,

tunnen eläväni.

Olen vielä täällä.

Et tiedäkään.

Et ymmärrä tunnetta jonka jaan

elämän kaikkeuden kanssa,

galaksien, elämänkaikkeuden,

kuinka olen yhtä kaiken kanssa.

Kanssa elämän energian. Sen, joka

on ainoa ystäväni. Tunnen sen.

Tiedän kuinka se toimii,

tiedän mitä on läpi elämän ikuinen

kaipaus. Tiedätkö sinä? Ei. Luultavasti

et. Et ole käynyt läpi sitä minkä minä.

Et tiedä kuinka tunnen. Tunnen jokaisen tunteen

missä ikinä olenkin. Tunnen kosketuksen sinun,

Tunnen katseesi, tunnen kuinka kaikki kasvaa.

Ympärillä vain vehreitä puita, kaikki kukoistaa,

uutisissa vain ihmisten luita.

Ei koskaan hyvää, olenko ainoa, joka kaikkea

elämää rakastaa? Life is Life.

Sain ensimmäisen kerran runokirjan joululahjaksi 13-vuotiaana vuonna 1994, johon aloin koota runojani ja pieniä runomittaisia tarinoita omaksi ilokseni. Olen koonnut (mielestäni) parhaimmat runot tänne aina 1994 lähtien tähän päivään saakka ja uusia syntyy lisää. Lukuiloa! :) Pahoittelen, jos jokin runo loukkaa jotakuta. Se ei ole tarkoitukseni. :)